Liikelahjojen budjetti ja verovapaus
23.06.2020
Onnistuneet liikelahjahankinnat tuovat iloa toimistoon, mutta niiden hankkiminen voi välillä aiheuttaa päänvaivaa. Liikelahjoihin käytettävä budjetti ja verovapaus saattaa usein mietityttää. Tässä blogipostauksessa käymme läpi millä summalla lahjoja kannattaa ostaa ja millaisia verokäytäntöjä erilaisiin lahjoihin kuuluu.
Minkä hintainen lahja on sopiva?
Merkkipäivälahjat
Työnantaja voi muistaa työntekijöitään merkkipäivinä erilaisilla lahjoilla. Vero.fi sivuston mukaan ”merkkipäivällä tarkoitetaan tavanomaisia työntekijän ja työnantajan merkkipäiviä. Työntekijän saama tavanomainen ja kohtuullinen merkkipäivälahja on verovapaa, jos se on saatu muuna kuin rahana tai siihen verrattavana suorituksena (TVL 69 § 1 momentti 3 kohta). Verovapaa merkkipäivämuistaminen edellyttää, että yritys noudattaa lahjojen antamisessa selkeää käytäntöä, joka koskee kollektiivisesti koko henkilökuntaa. ” Sivuston mukaan läksiäislahjat eivät kuitenkaan ole merkkipäivälahjoja, mutta niitä voidaan pitää vähäisinä muina lahjoina. Lisää tästä myöhemmin.
Merkkipäivälahjaksi voidaan antaa erilaisia esineitä ja tavaroita sekä myös pääsylippuja, palveluita ja yksilöidyn esineen tai palvelun ostoon tarkoitettuja lahjakortteja. Lahjakortin antamiseen kuuluu kuitenkin seuraavan laiset käytännöt; ”Työnantajan antamat lahjakortit voivat olla verovapaita, jos työnantaja on selvästi rajannut lahjakortin käyttökohteen tietystä paikasta hankittavaan esineeseen tai palveluun. Lahjan verovapauden kannalta ei ole merkitystä, minkä lahjan työntekijä valitsee työnantajan rajaamista vaihtoehdoista. Lahjakortti voi siten oikeuttaa ostamaan esimerkiksi kirjan useiden kirjojen joukosta, tietyn ruokatuotteen useiden ruokatuotteiden joukosta tai jonkin työnantajan rajaamista keskenään erilaisista tuotteista. Lahjakorteilta edellytetään lisäksi, että niillä ei voi valita muuta kuin mitä työnantaja on osoittanut valikoimaksi, niitä ei voi muuttaa rahaksi ja ne ovat henkilökohtaisia eli nimetylle työntekijälle osoitettuja” (Määttä & Rautajuuri, 2020). Lahjakortit, jotka oikeuttavat ostamaan mitä tahansa ovat kuitenkin veronalaisia.
Merkkipäiviksi luokitellaan Vero.fi sivuston mukaan 40-, 50-, 60- ja 70-vuotissyntymäpäivät, hääpäivä, pitkäaikaiseen palvelukseen perustuva merkkipäivä ja eläkkeelle siirtyminen. Merkkipäivän lahjan arvo voi määräytyä kahdella tavalla; ”Työntekijän merkkipäivän johdosta annetun lahjan kohtuullinen arvo on enintään työntekijän 1-2 viikon bruttopalkkaa vastaava määrä. Jos työntekijän palkkaus vaihtelee huomattavasti palkkausmuodon mukaan, kuten esimerkiksi provisiopalkkaisilla myyntimiehillä, voidaan 1-2 kahden viikon bruttopalkka laskea 12 edellisen kuukauden keskiarvon mukaan. Työnantajalla voi olla myös vakiintunut merkkipäivälahjakäytäntö tai -ohjeistus, jonka mukaan työntekijöille annettavien merkkipäivälahjojen arvo on yllä mainittua pienempi. Tällaisessa tapauksessa lahjan arvo ei voi vaihdella työntekijästä riippuen siten, että joillekin annetaan työnantajan ohjeistuksen arvoinen lahja ja toisille tätä suurempi, esimerkiksi 1-2 kahden viikon palkkaa vastaava lahja.” (Määttä & Rautajuuri, 2020)
Muut lahjat
Työntekijää voidaan muistaa merkkipäivälahjojen lisäksi vähäisillä muilla lahjoilla. Muut vähäiset lahjat ovat verovapaita, jos ne annetaan kollektiivisesti koko henkilökunnalle.
Vero.fi sivuston mukaan ”Vähäisellä muulla lahjalla tarkoitetaan lähinnä jouluna koko henkilökunnalle annettavia pieniä muistamisia. Myös esimerkiksi läksiäislahja voi olla vähäinen muu lahja, jos antamiskäytäntö koskee koko henkilökuntaa. Työntekijän saama vähäinen muu lahja on verovapaa, jos se on saatu muuna kuin rahana tai siihen verrattavana suorituksena ja käytäntö koskee koko henkilökuntaa (TVL 69 § 1 momentti 3 kohta).”
Vähäisen lahjan arvo on maksimissaan 100 euroa. Vero.fi mukaan, ”Jos työnantaja antaa työntekijöille muutamia vähäisiä lahjoja vuodessa, näiden yhteenlaskettu arvo voi olla korkeintaan 100 euroa. Lahja voi olla työnantajan valitsema esine, pääsylippu palvelu tai yksilöity lahjakortti. Työntekijä voi myös valita lahjan työnantajan määrittelemistä vaihtoehdoista. Rahana tai rahaan verrattavana suorituksena annetut lahjat ovat kuitenkin aina työntekijän palkkaa.” (Määttä & Rautajuuri, 2020)”
”Esimerkki: Työnantaja antaa koko henkilökunnalle joululahjaksi ostokortit, joilla työntekijät voivat valita itselleen haluamansa kirjan kymmenestä työnantajan etukäteen valitsemasta vaihtoehdosta. Etu on työntekijöille verovapaa.” (Määttä & Rautajuuri, 2020)
Mainoslahjat
Mainoslahjat ovat taas vähäisiä massalahjoja, joita jaetaan samanaikaisesti useille eri vastaanottajille. Mainoslahjoja ovat Vero.fi sivuston mukaan esimerkiksi ”yrityksen tuotteiden näytelähetykset, yrityksen merkkipäivinä asiakkaille jaetut lahjat ja asiakkaille annetut kummi- ja häälahjat.” Mainoslahjoihin on usein myös painettu yrityksen logo tai tunnus. Myös yrityksen omia tuotteita voidaan antaa mainostarkoituksessa.
Edustuslahjat
Edustuslahjoja annetaan yrityksen liikesuhteessa olevalle henkilölle. Vero.fi sivuston mukaan ”Jos lahjoitettava esine on arvoltaan vähäinen ja sellainen, joita yritys muutoin jakaa mainostarkoituksessa, ei sen antaminen merkkipäivälahjana muuta lahjan hankintamenoa edustusmenoksi. Laivan vesillelaskun tai suuren rakennustyön valmistumisen yhteydessä annettu lahja on luonteeltaan edustuslahja.” (Savander & Koivisto, 2020)
Jos joku asia jäi vielä mietityttämään, otathan meihin yhteyttä joko sähköpostitse info@brendia.fi tai soittamalla meille numeroon +358 50 5236 501.
Tässä vielä linkit Vero.fi sivuston artikkeleihin aiheesta:
Henkilökunta edut verotuksessa
Seuraa meitä myös somessa!
Facebook: @brendiaoy
Instagram: @brendiaoy
LinkedIn: Brendia Oy ja Elina Huovila
Brendia Oy – Elina Huovila
Elina on yksi Brendian tiimin jäsenistä. Elina vastaa Brendian markkinoinnista, osallistuu myyntityöhön ja tuntee alan trendit. Vapaa-ajalla Elina viihtyy urheilun parissa ja rakastaa matkustelua.